perjantai 23. joulukuuta 2016

23. Luukku, HYVÄÄ JOULUA!


21. ja 22. Luukku, enkelikorut

Kaiken tohinan keskellä unohdin päivittää joulukalenterin... 😒

Meillä tuppaa nämä jouluvalmistelut kulkemaan ihan omia haasteellisia polkujaan... Milloin tehdään remontin viimeisiä (kilo)metrejä ja valmistellaan muuttoa, tai aikataulutus on laskettu piirun verran liian piukkaan tai basiliskojen hyökkäys iskee samaan syssyyn tai hampaita tulee suunnilleen tusina kerralla ja valvotaan kellon ympäri tai yläkerrassa tehdään kaideremonttia sirkkeli soiden tai... (kaksi viimeksi mainittua osuivat muuten samalle vuodelle 😉)

No jotta tänäkään vuonna asiat eivät olisi turhan helppoja ja koska Peikkopoika, tuo paikasta toiseen salamana ehtivä taukoamatta puliseva "hommiin"-mies, ei järjestä tarpeeksi ohjelmaa, päätimme kantaa oman kortemme kekoon. En edes muista, mistä se ajatus sitten karkasi, mutta ajatelmien lopputuloksena yläkerran lattia päätyi parvekkeen kautta pihalle. "Juu kyllä tässä hyvin ehtii... Ei laminaatissa kauan mene..." Ja molemmat nyökyttelevät tyytyväisinä... Niinhän asia olisi, jos kaikki pysyvät terveinä ja tuulet ovat suosiollisia. Vaan tottahan minä sitten heti syysloman kunniaksi hävisin pelin viruksille ja häiviäjän osa oli kuullostaa viikko tolkulla tikahtumassa olevalta korpilta ja yskien reväytellä lihaksia, joiden olemassaolosta en edes tiennyt. Ei siinä hirvittävästi remontti edennyt kenenkään toimesta, kun yksi ei tiedä pitääkö keuhkonsa vai ei.

Joulukuussa alkoi takaraivossa tykyttää ajatus joulusaunasta. Jaa että miten se liittyy laminaattiin. No siten, että kaikki yläkerran tavarat oli sullottuna juuri sinne saunaan. Jopa niin tehokkaasti olin hommassa onnistunut, että saunaan mahduin ovenraosta t-paidassa, mutta en hupparissa. Ja arvatkaapa minne olin pakannut kaikki joulukoristeet ja valmiit lahjat. Aivan sinne saunan uumeniin, käsien ulottumattomiin tietysti 😂

No nyt kun jouluun oli enään pari hassua yötä, lattia valmistui ja tavararöykkiö saunasta vyöryi taas ihmisten ilmoille. Kiitos isovanhempien! Ja erityiskiitokset tietysti Peikkopojalle "Isi. Ätti. Hommiin. Lattia kikki." Mitäpä siihen lisäämään😃 Nyt saunaan voi taas mennä ja yläkerran tavarat työpistettä ja muutamia "varastolaatikoita" lukuunottamatta ovat paikoillaan. Selvittiinpäs tästäkin!

Tämä vuodatus on hyvä päättää varsinaiseen päivitykseen eli enkelikoruihin.


















Miten homma eteneen...

  1. Tarvitset korvakorukoukut, korupiikin, kellokukkahelmiä, pyöreitä lasihelmiä ja siiven mallisia lasihelmiä.
  2. Kiinnitä kellokukkahelmi, siivet ja pyöreä helmi korupiikkiin.
  3. Taivuta korupiikin pää silmukaksi. Katkaise piikki sopivan mittaiseksi, jos se on liian pitkä.
  4. Kiinnitä enkeli korvakorukoukkuun.

Ainakin helmiä myyvän Helmiq:n tuotevalikoimaan kuuluvat nämä helmet ja jopa tekemispaketit.

tiistai 20. joulukuuta 2016

20. Luukku, paperinarupaketti

"Joulujuhla" on ohi ja joululoma lähestyy!

Tänään oli tiimimme viimeinen yhteinen päivä tänä vuonna enimmäisen karatessa jo lomalle. Minulla on ollut tapana muistaa tiimin jäseniä jollakin väkerryksellä aina toimintakauden lopuksi sekä tietysti jouluna. Tänä vuonna uudessa tiimissä kuului kaksi toivetta 1) ei sitten mitään kynttilöitä ja servettejä, "ONNISTUU"  2) voidaanko pitää lahjaton joulu, ei osteta mitään "EIIIIIIIII" jouluihminen sisälläni huusi. Ensinnäkin en varsinaisesti osta ja toiseksi en myöskään odota lahjoja. Eli olisin taatusti kiikuttanut muistamiset toiveesta huolimatta. Jälkimmäinen ei kuitenkaan saanut kannatusta, onneksi, ja toisen kohtalo on vielä epäselvä (lahjathan saa avata vasta jouluna).

Oma lahjani tiimiläisille noudatti ajatusta "valoa pimeyteen". Syksy ei ole ollut maailman helpoin ja eikä kelejä ole voinut millään muotoa kutsua valoisiksi. Ihastelin näitä toisten tekeminä jo viime jouluna ja nyt pääsin tekemään itse.






































Miten homma etenee...

  1. Tarvitset pahvirasioita (parhaita ovat heplua pahvia olevat, kuten hapankorppu- ja puuropakkaukset), paperiinia ja paperinarua, sakset, kelmua, erikeepperiä, vettä, kulhon ja lahjanauhaa sekä valot.
  2. Päällystä pahvipakkaus kelmulla (rutut eivät haittaa).
  3. Tee kulhoon vesi-liimaseos (puolet ja puolet).
  4. Katko paperiinista ja paperinarusta pitkiä pätkiä (n.metri) ja laita kulhoon vettymään.
  5. Kiedo märkä paperiini ja paperinaru rasian ympärille.
  6. Anna kuivua kunnolla.
  7. Leikkaa laatikon pohjaan aukko ja revi pahvirasia pois. Käytä saksia apuna ja ole sinnikäs.
  8. Laita valot sisälle ja kiedo lahjanauha ympärille.

maanantai 19. joulukuuta 2016

19. Luukku, paperinarusydän

HUH!
Meinasi jäädä luukku 19 välistä. Ajastettu julkaiseminen oli jäänyt luonnostilaan. No samapa tuo. Tänään ei ole hyvä tvt-päivä! Nyt siirtyy alkuperäinen myöhäisemmäksi ja eteen kiilaakin tämän illan viimeistelty paperinarusydän.

Miten homma etenee...

  1. Tarvitset metallisydämen (tässä tapauksessa valmiiksi valkoista ei ollut tarjolla), paperinarua, erikeepperiä ja lahjanauhaa.
  2. Leikkaa paperinarusta pitkit pätkiä (noin metri) ja uita pätkät liima-vesiseoksessa (puolet vettä puolet liimaa). Anna paperinarun vettyä kunnolla.
  3. Kiedo märkää paperinaurua sydämen ympärille ja anna kuivua rauhassa joko roikkumassa tai muovin päällä.
  4. Solmi rusetti valmiiseen koristeeseen.



Valkoiseksi maalattu sydän










Valmis!


sunnuntai 18. joulukuuta 2016

18. Luukku, viltti

Lokakuun lopulla sain ilouutisen. Minusta oli tullut täti toistamiseen! Koska isosiskokin sai aikanaan tädin virkkaaman viltin, sai nyt uusin tulokaskin omansa. Kuvioksi valikoitui 150 neulottua ja virkkattua kuviota-kirjasta Neliapila-niminen tilkkumalli ikään kuin onnea tuottamaan. Lankana käytin ihanan pehmeää Red Heard Soft -lankaa. Pikkuisen pelkäsin miten kaarevareunaiset palat saa liitettyä toisiinsa siististi niin, että kuvio säilyy. Aikani tuumailtua totesin, että ei auta kuin kokeilla miten käy. Ja tässä on lopputulos. Tykkään!


lauantai 17. joulukuuta 2016

17. Luukku, pataleipä

Viimeinen viikonloppu ennen joulua tarkoittaa, että Joulupukin apulaiset ovat aloittaneet lahjojen toimitukset... Tänään matkaa tehtiin lumipyryssä, mikä valitettavasti lakkasi 40km ennen kotiovea 😞

Aputonttujen toimitukset pitivät tänään sisällään aikuisille, jotain mutustettavaa ja lapsille pehmeää. Aikuiset saivat nimittäin Saaristolaisleipää, siemennäkkäriä ja pataleipää. Viimeksi mainittu on aiheuttanut perheessämme ennakoimattoman suurta vehnäjauhojen kulutusta ja uunipata on ollut enemmän mukana leipomisessa kuin ruuanlaitossa 😉 Pataleipään hurahtaminen tapahtui, kun lähikirjastosta löytyi Pataleipä-kirja, jossa on useampi leipäohje. Toistaiseksi perusleipä pitänyt ykköspaikkansa. Pataleipien ihanuus perustuu helppouteen (kaikkiaan kestää usempi tunti ennen kuin herkullinen leipä napataan uunista pois, mutta suuritöiseksi leipomista ei voi missään tapauksessa sanoa).

Kun aineet ovat sekaisin, ei vielä näytä kovin lupaavalta...

14 tuntia kelmun alla

Nyt näyttää jo leivältä. Vielä 2 tuntia kuvun alla.

Uunissa 45 min ja valmista tuli!

perjantai 16. joulukuuta 2016

16. Luukku, käsityöpussukka

Etsiessäni lankaa ja sopivia puikkoja lasiverannalta muistui mieleeni, että tämä on jäänyt esittelemättä.

Jaa, että mikä se on. Se on pieni käsityöpussukka, johon mahtuu 2 lankakerää ja puikot. Alkuperäisessä ohjeessa tämä taisi keikkua neulojan käsivarrella. Vaikka neuloessani pystynkin katsomaan telkkaria samalla, en sentään lenkille lähtisi puikot heiluen. Ajatus pienestä käsityöpussukasta oli kuitenkin hauska ja hetken tuumailtuani päädyin tekemään kaavaan pari muutosta.

Alkuperäisessä pussukassa etu- ja takakappale ovat yhtenäiset (sauma vain pohjassa ja sivuilla), jolloin käsi pujotetaan lenkin läpi. Linkki alkuperäiseen kaavojen kera löytyy täältä. Omaani hieman muokkasin. Levensin pussukkaa hieman, jotta mukaan mahtuu 2 lankakerää. Lisäksi vuorissa on pieni tasku, johon mahtuvat pikkuruiset lankasakset. Mutta ennen kaikkea omassani etu- ja takakappale ovat erilliset ja "kahva" osuus on osa takakappaletta. Miksi? Jotta voin kiinnittää pussukan tuolin käsinojaan 😏 Kangas on Marimekon Muija-kangas (kirppislöytö) ja vuorissa varastoista löytynyttä puuvillakangasta.