perjantai 18. heinäkuuta 2014

Aamuteetä auringossa

Kyllä voi aamutee maistua sitten hyvältä! Tänään pääsin testaamaan terassia ja sen kalusteita aamupalan vahvistamana J Toimii!


















Kalusteet eivät suinkaan ole uudet, vaan ne ovat olleet odottamassa jo jokusen tovin muuttojen jäljeen.
Tuolit ja pöytä näyttivät alun perin tältä.



Ne tuskin enää muistivat miltä kalusteöljy niiden pinnalla tuntuu. Eikä sitä öljyä ollut luvassa tälläkään kertaa. Meillä tuntuu tuota valkoista maalia olevan aina saatavilla ja sitä sipaisin niin tuolien kuin pöydänkin pintaa. Ensin surisi hiomakone ja sitten kaikki irtopöly pois ja ei kun maalaamaan. Pöydän ruutukuvio ja maalipensseli eivät varmasti koskaan olisi löytäneet yhteistä säveltä. Eihän sitä kuviota saanut oikein pestyäkään saati hiottua. Mutta ei hätää! Olin varautunut tähän projektiin jo hyvissä ajoin… Noin reilua vuotta aikaisemmin, jos ihan tarkkoja ollaan. Tuolloin paikallisessa RTV:n myymälässä oli myynnissä laatta-arkkeja yksittäiskappaleina kaikkien näpertelijöiden riemuksi. Ja kuinka ollakaan päädyin kassalle mukanani 4laatta-arkkia ja listalla ollut maalipurkki pensselin kera. J  Siispä pääsin liimaamaan pöydänpinnalle kivilaattoja. Kaikkiaan 3laatta-arkkia sain kulumaan ennen kuin koko pöydänpinta oli peitossa. Sitten vain saumat umpeen ja odottelemaan kuivumista. 



















Valmiina pöytä ja tuolit näyttivät ehkä vähän turhankin kliinisiltä valkoisen maalin peittäminä. Tuumattiin, että hiekkapaperilla voisi saada vähän eloa kalusteisiin. Hyvä, että ajatus ehdittiin ajatella loppuun, kun hiomakone vieressäni alkoi surista melko taiteellisin ottein. Yritä siinä sitten kailottaa, että tarkoitin kyllä pientä hiekkapaperin palaa enkä mitään hiontamonsteria. Turhaan…  Lopputulos kyllä oli mitä mainion. Vaikka onhan se vähän hassua, että ensin sitä pipertää pensselin kanssa mahdollisimman tarkasti ja siististi, jotta jälki olisi tasaista. Sitten toinen tulee ja surauttaa maalipinnan sieltä täältä rikki ja onnistuu tekemään vain parannuksia J

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Kesäpuuhat

Niin se kesä vaan etenee…  Aurinkokin löysi tiensä ilahduttamaan lomailijaa. Nyt kun on ollut mahdollisuus nauttia lämpimistä keleistä, ei ole oikein malttanut / ehtinyt juurikaan sisällä olla. Blogikin on jäänyt hunningolle. Onneksi sentään ulkona on saatu jotain valmiiksi. Turha siis kuvitella, että täällä olisi syvennytty pihalla lekotteluun hyvän kirjan kanssa. Ehei J Valmiiksi on saatu terassin ja kuistin kaiteet. Edellä mainitut on öljytty (kelon harmaan ei ole hullumpi väri lainkaan) ja lasiverannan seinä (korjattiin remontin yhteydessä) on nyt maalattu ja ikkunapellit samaisella seinällä vaihdettu.

Itselle lankesi erityistehtävänä kaikki pikku pensselillä pipertäminen (tein kyllä muutakin!). Siinä olisi naapurin kissakin tikahtanut nauruun, jos olisi sattunut paikalle kun keikuin tikkailla minipensselini kanssa J Samalla kun maalasin tarkkaakin tarkemmin muistutin itse hetki hetkeltä enemmän Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu -kirjan Juho Vaneria (muistaakseni nikkaritontun nimi). Juholla oli tarkkaakin karkenpi maalauskäsi, mutta silti oli itse yltäpäältä maalissa. Ihan niin kuin minä! En ymmärrä miten se on mahdollista


Samaan aikaan kun me nautimme kesäsäästä pihalla, tilaustyöni huristelee moottoripyörän kyydissä jossain päin Eurooppaa.  Talvella nimittäin sain tilauksen moottoripyörälaukun sisälaukusta. Aikani suunnittelin laukkua lähinnä päässäni, kunnes tajusin, että huristelukelit saapuvat ennakoitua aikaisemmin, kiitos talven joka jäi tulematta. Toukokuussa sitten sain mielikuvaharjoitukset päätökseen ja ryhdyin tekoihin. Esikuvana laukulla on taannoisessa Moda-lehdessä (3/2013) ollut laukku. Alkuperäisestä laukusta jäi jäljelle lähinnä muoto, sillä materiaali ja koko muuttuivat. Lisäksi tein laukusta vuoritetun. Sisälaukun suunnittelussa auttoi varsinainen moottoripyöränlaukku todella paljon. Jos olisin saanut mitat vain paperilla, en olisi ikinä uskonut minkä muotoinen laukku sinne sopii. Lisäksi kovapintainen laukku tekee mutkan takaseinän yläosassa. Mitoitin ompelemani laukun siten, että sen yläpuolelle jäin mutkasta yläspäin tyhjää tilaa. Laukun päälle saan nyt vaikka kengät tai jotain muuta tarpeellista. Koska laukku on selvinnyt ehjänä jo yhdestä reissusta, uskallan laittaa kuvan tännekin J


torstai 3. heinäkuuta 2014

Stop!

Toinen kesälomaviikko jo käynnissä! Ensimmäinen viikko vierähti mökkeilyn merkeissä toinen viikko on ollut siivous viikko sateen siivittämänä. Mulla on kunnianhimoinen tavoite saada askartelupahvit ja –tilpehöörit sekä kangasvarastot järjestykseen. Työhuoneen lattialla on ajelehtinut pidemmän aikaan laatikko askartelupahveja pursuten. Ne jos saisi jonnekin. Pahasti näyttää siltä, että se jonnekin tarkoittaa yhdestä kangaslaatikosta luopumista. Hyviä kankaita en suostu pois heittämään, joten ompelukone saa surista aika ahkeraan, jotta pahvit saavat uuden jemman.

Ensimmäisenä käsittelyyn pääsivät vanhat farkut, joita olen laittanut talteen kierrätysompeluita varten. Viime kesänä löysin kirjan Vanhat farkut uusiksi. Muutama idea on jäänyt mieleen odottelemaan toteutusvaihetta. Kirjasta löytyy ohje ja kaava farkkupussukalle. Yhdestä farkunlahkeesta riitti kahteen pussukaan, vaikka muokkasin ohjetta sen verran, että pussukasta tuli suurempi ja etupuolelle applikoin sydämen käyttäen kankaan nurjaa puolta. Koska farkkukangas on jo valmiiksi melko jämäkkää, ei applikointikuvion nurjalle puolelle välttämättä tarvita vahvikekangasta.

Omista farkkupussukoista tuli lopulta ovistoppareita, kun laitoin pussukan sisään 2litran minigrip-pussin ja täytin sen hiekkapuhallushiekalla J





















Ps. Sateenvarjo toimii...